Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

16.7.2017 Ilavan Kellari, Pyhäranta

Ilavan Kellari, Pyhäranta

Ilavan kellari - Valtavan siirtolohkareen alle muodostunut pieni luola Pyhärannan Nihtiössä.


Läpi kuljettava, istumakorkeuksinen tunneli on tarjonnut aikoinaan suojaa isovihan vainoa pakoileville ihmisille.


Maan tasalla sijaitseva, valoisa onkalo on sopiva vaikka lasten leikkeihin. Luola sopisi hyvin paikalliseksi turistinähtävyydeksi. Autolla pääsee aivan muodostelman viereen!

Ilavan kellari kartalla: KLIKKAA!!

15.7.2017 Sauvon Piruntätimäki oli tietäjien kirkko

Piruntätimäki kohoaa jylhänä kallio-jumalana kohti sinistä taivasta aivan Sauvo-Kemiö tien varrella, vuoren laella ovat kautta aikojen kokoontuneet tietäjät, noidat ja shamaanit salaisiin menoihinsa. Pystysuoria kallion seinämiä, erikoisia kivimuodostelmia, mykistävänä avautuva maisema… Sauvon shamaanien pyhäkukkula vetää helposti vertoja monille Lapin seitakiville ja pyhille vuorille. Massiiviset kallioseinämät erottuvat erityisen hyvin ajettaessa Kemiön suunnasta kohti Sauvoa.




Vuoren pystysuorat seinämät ovat täynnä erikoisia muodostelmia; pyöristyneitä hiidenkirnumuotoja, pieniä onkaloita, teräviä kalliopiikkejä. Paikan historian tuntiessaan silmä harhailee pitkin punaisia jyrkänteitä, etsien merkkejä muinaisista menoista.

Huipun pyöreiltä kalliolaeilta aukeava näky hiljentää. Näin upeaa maisemaa ei avaudu kovinkaan monelta eteläisen-suomen näkötornilta. Puidenlatvojen ja peltoaukeiden takana kimmeltää kutsuvan sinisenä Nuuttiniemenlahti, ympäröivissä metsissä synkät kalliopahdat vartioivat maitaan kuin uhmakkaat jättiläiset. On täysin selvää miksi paikalliset tietäjät ovat hakeneet voimaa Piruntätimäen hengiltä.




Jylhimmän jyrkänteen juurella kallio on repaleista, maa louhikkoista. Lohkeilleeseen kallioon on syntynyt lippa, Pirun tätin kirkko. Tämän lipan suojissa on toimitettu kaikkein pyhimmät uhrihartaudet ja taikamenot. Kallio on lähiaikoina lohkeillut lisää ja lippa on lyhentynyt, kuinka massiivinen kirkko on aikoinaan ollut, sitä voimme vain arvailla. Millaisia ovat ne henget joiden kanssa tällä kukkulalla on käyty kauppaa, sen voimme selvittää yhä. Meidän on vain vapautettava mielemme ja otettava tieto vastaan.

Piruntätimäki kartalla

14.72017 Nokian Piimäkivellä

Piimäkivi, Nokia
Tarina kiviä



Nokialla, Myllykylän eteläpuolella, Ramsöön johtavan hiekkatien varrelta löytyy kahtia haljennut siirtolohkare. Kaarteisessa mäessä sammaloitunut kivi jää helposti huomaamatta, kannattaa kuitenkin kulkea silmät auki.

Kiven kyljessä on valkoisena hohtavaa ainetta, tarinan mukaan se on piimää. Niin, paikallinen legenda kertoo että tässä kaarteessa piimälastia kuljettanut hevosmies menetti kärryjensä hallinnan. Oliko syynä sitten pitkäksi venynyt ilta Ramsöön seurojentalolla vai vain inhimillinen erehdys, joka tapauksessa piimälasti levisi tielle ja kiven kylkeen, jossa se hohtaa valkoisena vielä tänäkin päivänä...

Tarkemmalla tutkiskelulla "piimän" huomaa helposti vain valkoiseksi kiveksi, mutta silmät ja mieli avoimena paikallisille legendoille saa tällaisestakin pikku kohteesta kihtovan nähtävyyden kesäloma-matkan varrelle!

Piimäkivi kartalla

13.7.2017 Karhukiven alla oli otsosen talvipesä

Karhukivi, Sastamala
Tarina kiviä



Mouhijärven länsipuolella sijaitsee suuri karhu-nimisten paikkojen keskittymä. Karhumaa, Karhujärvi, Iso Karhuneva, Karhula ja aivan metsäautotien varressa Karhukivi. Onko näin laajan nimistön takana jotain suurempaa, jo kadonnutta tietoa?

Karhukivi voisi olla Karhun muotoja toistava lohkare, vanha karhunkaatopaikka tai karhulle omistttu uhripaikka. Sastamalan Karhukivi on todennäköisesti ollut ainakin Karhun talvipesä, kiven alla on onkalo joka kokonsa puolesta sopisi karhun talvehtimiseen. Onko kivellä muuta merkitystä, se jää mysteerisksi.

Karhukivi kartalla

12.7.2017 Mistä Sastamalan Kukonkivi sai nimesä?

Kukonkivi, Sastamala
Tarina kiviä



Sattuipa niin ikävästi että isolla tilalla syttyi paha tulipalo. Koko rakennus oli jo ilmiliekeissä ja luhistumaisillaan kasaan, juuri ennen kuin liekit söivät rakenteet ja rakennus sortui lensi yläikkunasta komea kukkoa. Kukko lensi kaikessa rauhassa läheiselle lohkareelle ja alkoi laulaa komeasti. Välikohtauksen seurauksena lohkare tunnetaan nykyisin nimellä Kukonkivi.

Sastamalassa on kaksi kukonkiveä edellä mainitun tarinan lohkare löytyy Mouhijärven Kitolankulmalla. Kukonkivi kartalla

Toinen Sastamalan kukonkivi löytyy keskeltä Kulovettä, Maijansaaren itäpuolelta. Tästä kivestä D. Skogman kertoo seuraavan laisen tarinen:“Kerran lensi kukko likikylästä tälle kivelle laulaan. Kivi riemastui niin kukon lauluun että rupesi hyöritteleen ja käänteleen itseänsä ja kääntyy vieläkin joka kerta kun kuulee kukon äänen.” Kuloveden Kukonkivi löytyy täältä KARTTA

11.7.2017 Turun Takakirveen tunneli on lapsille sopiva luolakohde

Takakirveen tunneli, Turku

Kaerlantien ja Pulmussuonkadun kulmassa, hiekkakentän takana metsikössä toisiinsa nojaavien lohkareiden väliin syntynyt läpikuljettava tunneli. Pituus 10 m, leveys 1,5 m - 2 m korkeus 0,5 m - 2 m. Luolan lattia maata ja kariketurvetta. Seiniä töhritty maalilla, roskainen. Vieressä päiväkoti, luola lasten leikkipaikka, maastokulunutta. Lohkareiden koko pituus 10 m, leveys 4 m, korkeus 2,5 m - 3,5 m.



KARTTA

10.7.2017 Perniön Warkkakellar oli rosvojen piiloluola

Warkkakellar, Perniö


Punaisena hohtavien graniittikallioiden välistä löytyy pieni, melko ahdas suuaukko. Sisällä luola laajenee huonemaiseksi tilaksi johon mahtuu oleskelemaan noin 5 henkilöä. Luolassa on aikoinaan asunut varkaita. Myös läheisten kylien asukkaat ovat piilotelleet vainoajia luolan maastossa, piileskelijät kalastivat ravintonsa vieresiestä Kärmejärvestä.

KARTTA

9.7.2017 Kirveskallion luola löytyy Sauvon keskustan tuntumasta

Sauvon kaskustan tuntumassa kohoava Kirveskallion on maisemiltaan ja maastoltaa upea ja helposti saavutettava päiväretkikohde.

Kukkulan huippu on komeasti pyöristynyttä kalliota. Useita metrejä pitkät tasaiset silokalliot ovat täynnä uurteita ja karttajäkälää.

Kirveskallion luola on 7 metirä pitkä tunneli, jonka läpi aikuinen ihminen mahtuu vaivatta kulkemaan.


Kirveskallion huipusta irronneen valtavan kivenlohkareen alle on muodostunut luolamainen tunneli. Lohkareen koko 7 m x 3,5 m x 2,5 m


Tuli on muokannut Kirveskallion maisemaa. Kalliot ovat mustuneet, puut hiiltyneet ja maaperä elotonta. Mustina maassa makaavat, hiiltyneet puunrungot tekevät maiseman aavenmaiseksi. Pieni alue on kuin sotatanner.


Palon runtelemat, kuoleet ja kavittomat kalliot ovat kauniit. Kasvillisuuden puuttuminen paljastaa kalliosta ja ympäristöstä aivan uusia piirteitä.

Kirveskalliolle pääsee helposti Kirvekalliontien päässä sijaitsevan jalkapallokentän parkkipaikalta. Pallokentän huoltorakennuksen vierestä lähtee polku metsään, luola löytyy aivan huipun korkeiman kohdan vierestä! KARTTA

8.7.2017 Sauvolainen kalliolaavu

 
Metsä on vihreää ja mystistä, menninkäisten temmellyskenttää, liikumme Sauvon Kursalon Jänismäkeä ympäröivillä mailla. Viereisen kukkulan Migmatitti jyrkänteeseen on luonto luonut komeat puitteet taukoiluun kalliojumalten katveessa. Useiden metrien korkeiseen jyrkänteeseen syntyy suuri sateensuojan tarjoavava tila, avoluola, joku voisi sanoa. Tila on ehkä hieman liian avara luolaksi mutta sateensuoja joka tapauksessa!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Paikalle on rakennettu pieni taukopaikka, alue on yksityisomistuksessa joten alueella tulee liikkua maanomistajaa kunnioittaen, kuten aina!
 

 
Jyrkänteen kivilaji ja siinä kasvavat sammaleet luovat seinämästä suuren taideteoksen. Luonnon oma taidegalleria jonka äärellä matkamies herkistyy ja ymmärtää oman katovaisuutensa ja pienuutensa.

7.7.2017 Piikkiön linnavuoren ihmeitä

Olen Piikkin komean linnavuoren esitellytkin kevysesti jo vuonna 2010 mutta paikka on vetänyt puoleensa toistuvasti. Onhan se komeaa seutu, yksi näyttäväpiä kokonaisuuksia alueella. Kohteesta löytyy mykistävien maisemien lisäksi mm. luolia, uhrikuppeja, muinaisia hautaröykkiöitä, erikosia puita, kiehtovia kivimuodostumia.

Linnavuorelle johtavan tien varrella on pieni parkkilevennys. Levennyksen kyljessä olevan pellon reunassa kasvaa komea lehtikuusikko, kuusikon takana kohoaa Hiidenmäki, muinainen pyhälehto; Uhripaikka vuosituhansien takaa.
 
Luontoretken pieniä ykstyiskohtia, kannon päällä kasvava hohtavareunainen kääpä.

Ja vielä pienempiä yksyiskohtia, suuren kiven kyljessä kasvava tuuhea sammaltupsu. Tupsulla leveyttä vain sentti, vertaa vieressä lepääviin neulasiin.

 Vajaan metrin korkuinen moroutuva rapakivimurikka vuoren rinteellä. Moroutuva rapakivi herättää aina mielenkiinnon ja pistää silmään, luonnonoikku; kivimaailmanihme.

Kivimaailamn erikoisuuksi rinteiltä löytyy lisääkin. Tässä parisen metriä leveä lohkare joka on täynnä hyvin erikosia ja ajatuksia herättäviä uria, aaltokuvioita ja uurteita.
 
Uurteet ja erikoiset juonteet jatkuvat myös viereisissä kallioissa joista lohkarekin on aikanaan irronnut.  
 
Puumaailman kummajaisia on mäen rinteillä siliinpistävän paljon. Tämä tyvestä karsittu suuri kuusi sinnittelee kuin tyhjän päällä kallioisessa rinteessä. Juuret työntyvät syvälle repaleisen kallion uumeniin. Kuusen kohtalo on varmasti kaatua omaan näppäryyteensä, jonakin päivänä puun massa on liian suuri ja juuret murtavat kallion. Yhden luonnon ihmeen tarina päätty, mitä tilalle syntyy. Ehkä kalliosta irtoaa suuria palasia joiden alle syntyy esimerkiksi kiehtova luola?

 Tämä kuollut ja luonnonkäyrä puu kelpaisi moneen käyttöesineeseen tarveaineeksi.

 Louhikosta esiin työntyvä kuusi on kasvattanut juureensa erikoisen pallon, kerrassaan hämmentävä näky...
 
Yksi komeimmista puumailman ihmeistä on tämä valtava kaksi haarainen kuusi.
 
Myös pienemmät kasvit sinnittelevät kivikkoisella rinteessä. Tässä ruskan värjäämiä saniaisia. 

Yksi Linnavuoren merkittävimmistä luonnonihmesitä on tämä lähes kolme metriä korkea, jylhä kivipaasi, megaliitti. Vanhan uhrikiven kyljessä erottuvat sekä Ukon että Akan kasvot, kivi on syystäkin palvottu ja pyhä, Etelän seita. 

 
Viimeisenä esittelyyn Linnavuoren luonnonihmeistä pääsee jyrkänteen juurella oleva pieni luola, Linnavuoren uuni. Luola on melko pieni, repaleinen lippaluola jonka perästä jatkuu muutaman metrin mittainen ahdas tunneli jokusen metrin kallion sisään. Ei mikään erityinen luolaelämys, mutta sijainti tekee siitä kokoon nähden erittäin kiehtovan!
 
Komea kokonaisuus, katso kohteen KARTTA tästä.
 
Ajo-ohje: Turusta Piikkiöön ajettaessa 110-tieltä käännytään Toivonlinnantielle (Shellin jälkeen), josta käännytään linnavuori-kyltin (n. 1 km) kohdalta ja jatketaan hiekkatietä aina seuraavalle linnavuori-kyltille (n. 1 km) asti, josta merkitty polku alkaa.

6.7.2017 Kahdeksan luolan kasitie

Suurvaras Sika-Kyösti, Kallavuoren Kaisa-haltija, Hautvuoren shamaanit, Isovihan pakolaiset, Kasitien luolat kätkevät pimeisiin käytäviinsä kiehtovaa historiaa, mystiikkaa ja kansantarinoita. Kahdeksan luolan Kasitie-luolamatkailureitti esittelee kahdeksan luolaa, jotka sijaitsevat valtatie 8 tuntumassa. Reitin kohteet voi parhaiten tutkia polkupyörällä tai autolla. Reitin pituus Turusta Pyhärantaan on 90 – 100 kilometriä.   

1. Luolavuoren luola, Turku
 
50-luvun kerrostalojen katveessa, keskellä Turkua, kohoaa Luolavuoren kukkula. Vuoren lohkareisilta rinteiltä löytyy useita luolia, joista suurin lukeutuu Varsinaissuomen pisimpiin. Kulkiessaan syvässä onkalossa, haparoiden ja pimeyden ympäröimänä voi taskulampun valokeilassa havaita outoa liikettä. Luolavuoren luolassa ei kummittele, mutta siellä asuu ja lentää lepakoita.
Suuren suuaukon havaitsee helposti kallioisessa rinteessä. Luolassa on tilava ”eteinen” jossa mahtuu hyvin seisomaan ja liikkumaan useita henkilöitä. Eteisen takaseinästä lähtee pieni ja kapea käytävä louhikon alle. Ryömittävää riittää kymmeniä metrejä ja lamppu on välttämätön apuväline, ahtaiden kolojen jälkeen aukeaa useita uusia huonemaisia tiloja.
 
SAAPUMISOHJEET
Luola sijaitsee aivan Luolavuoren kaupungin osan ytimessä. Parkki tilaa autolle löytyy Luolavuorentien ja Luolavuorenpolun risteyksessä olevalta parkkipaikalta (Luolavuoren koulua vastapäätä). Kulkemalla tenniskentän takana olevan jalkapallokentän reunasta metsään kohti korkeimpana näkyvää kallionjyrkännettä saapuu suoraan luolan suuaukolle, kävelymatkaa kertyy vain muutamia satoja metrejä eikä luolalle pääseminen vaadi kovinkaan suuria ponnisteluja.
Kartta luolalle

 
2. Taka-Paltan luola, Masku
Maskun Taka-paltan linnavuoresta, vesitorninmäen rinteeltä löytyy kotoisa luola. Pienen suuaukon jälkeen onkalo laajenee huonemaiseksi tilaksi, johon mahtuu kerralla 3 – 4 henkilöä. Kukkulan jyrkkäreunaisilta rinteiltä löytyy myös pienempiä rako ja lippaluolia. Metsä alue ei ole kovin suuri, luolien ohi kulkeva polku päättyy pian läheiselle asuinalueelle.
Saapumisohjeet
Valtatieltä 8 liikennevaloista Maskun keskustan kohdalta käännytään Pakaisiin. Tätä tietä ajetaan n. 600 metriä, jonka jälkeen vasemmalle kääntyy risteys Halisoja, Halisojaan päin ajetaan n. 400 metriä, kunnes vasemmalle kääntyy pieni hiekkatie, Vesitornintie, 300 metrin jälkeen vesitornille nousevan mäen varresta lähtee hyvin vahva ja selkeä polku metsään, luola sijaitsee aivan polun varressa n. 100 - 200 metrin päässä tiestä. 
Kartta luolalle

 
3. Mätikän luola, Masku
Taskulampun kellertävässä valossa hahmottuu kallioon kaiverrettu teksti: JUHO 1877, Mätikän luola on tunnettu pitkään. Syrjäisä, metsän siimeksessä sijaitseva piilopaikka on tarjonnut suojaa Isovihan vainojen ja muita kriisiaikojen levottomuuksia pakoilleille lähiseutujen asukkaille.


Mätikän luola on tilava, se muodostuu avarasta eteistilasta ja kapeammasta käytävästä joka luolan puolivälissä avartuu huonemaiseksi tilaksi. Luolan alkuosa on tasaista ja alusta sopii hyvin yöpymiseen. Suuaukko tuo mieleen piirrokset neandertalin ihmisen asumuksista.

Saapumisohjeet
Mätikänvuori sijaitsee Taka-paltan linnavuoren naapurissa, paras paikka autolle on myös Vesitornintien varressa. Valtatieltä 8 liikennevaloista Maskun keskustan kohdalta käännytään Pakaisiin. Tätä tietä ajetaan n. 600 metriä, jonka jälkeen vasemmalle kääntyy risteys Halisoja, Halisojaan päin ajetaan n. 400 metriä, kunnes vasemmalle kääntyy pieni hiekkatie, Vesitornintie.
Luola löytyy Mätikänvuorelta, aivan huipun juurelta, vesitornin puoleisella seinämällä. Vuorelle kannattaa lähteä kiipeämään pellonreunasta, valkoisen talon puolelta (kasvihuoneita vastapäätä) löytäessäsi vuoren huipun on helppo alkaa etsiä luolan suuta vuorenrinteeltä. Metsässä ei kulje polku eikä luolaa ole merkattu maaston.
Kartta luolalle

 4. Sika-Kyöstin luola, Nousiainen
Tämä legendaarisen Sika-Kyöstin mukaan nimensä saanut kohde löytyy Nousiaisista Hyrkön tilan metsästä, tilan tuntumassa kohoavasta jyrkänteestä. Tarinoiden mukaan Sika-Kyösti olisi pakomatkoillaan piileskellyt tässä luolassa.

Pitkin alueen metsää ja pellonreunoja lojuu valtavia siirtolohkareita, alue vaikuttaa melko luonnontilaiselta. Lohkareiden reunoilla kasvaa paksut kerrokset sammalta, joista roikkuu tuuheita saniaisnippuja. Pystyyn kuolleita kuusia ja jykeviä tammia, luolien ympäristö on todella edustavaa varsinaissuomalaista metsää, joka tarjoaa upeita luontoelämyksiä.

Saapumisohjeet
Kohde sijaitsee Hyrkön tilan läheisyydessä Nousiaisissa. Nousiaisten Nesteen jälkeen valtatieltä 8 käännytään Mietoisten suntaan tielle nro. 1914, Mietoisiin päin ajetaan n. 4 km, tien 1914 haarautuessa junaradan yli ei kuitenkaan jatketa kohti Mietoista, vaan suoraan kohti Nutturlaa. Nutturlasta jatketaan kohti Kärryistä, n. 300 metrin jälkeen kääntyy oikealle Hyrköntie, tätä tietä jatketaan n. 1,5 kilometriä, luola löytyy metsästä, vasemmalle jäävän pellon takaa. Älä vahingoita viljeltyjä kasveja. Maastokartta ja kompassi ovat avuksi kohteelle suunnistettaessa.

5. Kallavuoren luolat, Mynämäki
Kallavuoren rinteiden alla vallitsee vihreä hiljaisuus. Kasvillisuus on hyvin rehevää, kivikkoja peittävät paksut sammalmättäät. Lahoavat puunrungot nojaavat kunnioitusta herättäviin lohkareisiin. Vuoren rinteestä irronneet mahtavat järkäleet ovat hajonneet tuhansiksi paloiksi jyrkänteiden juurelle. Kivien koloissa majailee supikoiria. Luolia ympäröivä luonto on sadunomainen.
Vuoren rinteiltä löytyy rakoluolia, järkäleiden alle muodostuneita lohkareluolia sekä huipun tuntumasta muutamia kallion repeämiin syntyneitä onkaloita. Tutkittavaa riittää tuntikausiksi, kun jokaisen suuremman kiven ja lohkareen takaa tuntuu löytyvän luolan määritelmät täyttäviä koloja ja käytäviä. Varsinainen suurempi pääluola alueelta puuttuu mutta pienemmistä yksityiskohdista muotoutuu kuitenkin kiehtova kokonaisuus.

Huipulta aukeaa kaunis maisema ympäröiville viljelysmaille. Paljaalla kalliolla on mukava hengähtää raskaan luolissa ryömimisen lomassa. Kallavuoren maasto on melko vaikeakulkuista. Jyrkät, yli kymmenen metriset, sammaleen peittämät kallioseinämät voivat olla sateella hengenvaarallisia. Tällä kohteella seikkaillessa on noudatettava erittäin suurta varovaisuutta.  

Saapumisohjeet
Valtatietä 8 Turusta päin tultaessa käännytään vasemmalle Kärryisten risteyksestä jota ajetaan n. 4,7 kilometriä kunnes jyrkästi takavasemmalle kääntyy hiekkatie Kallantie, Kallantietä ajetaan n. 1 km kunnes tien vasemmalla puolella alkaa näkyä korkeita jyrkänteitä ja suuria lohkareita. Ensimmäiset luolat löytyvät aivan tien vieressä lojuvista lohkareista ja niitä löytyy tasaiseen tahtiin edetessä metsään kohti vuoren rinteitä ja huippuja.
Kartta luolille

6. Ryjävaha, Mynämäki

Ryjävaha on suuri osiin hajonnut siirtolohkare. Lohkareen halkeamiin ja repeämiin on syntynyt erikokoisia luolia ja tunneleita. Pisimmät luolat kulkevat lähes koko lohkareen läpi. Suurimman lohkareen korkeus on yli 10 metriä.  Luolat on pahasti roskattu. 
 

Saapumisohjeet

3 kilometriä Mynämäen keskustan jälkeen kun jatketaan 8 tietä pohjoiseen saavutaan levähdysalueelle, Ryjävahan lohkare ja luolat löytyvät pellon reunassa olevan ladon takaa, kohde näkyy kasitielle. 
Kartta luolalle


7. Hautvuoren luolat, Laitila
 
Paksut sammalmatot verhoilevat jylhiä lohkareikkoja, kivien päällä kasvaa tuuheita saniaspuskaita. Aluetta hallitsee taianomainen vihreys. Hautvuori on tunnettu tietäjien ja shamaanien käyttämänä voimapaikkana, tämän värähtelyn aistii alueella yhä. Istu kalliolle, upota mielesi hiljaisuuteen ja odota kärsivällisesti vastausta. Älä pelästy jos tunnet tuntemattoman läsnäolon, kerrotaan, että alueella kummittelevat yhä entisaikaiset henget.

Hautvuoren luolastot kuuluvat Varsinais-Suomen suurimpiin ja näyttävimpiin. Alueelta löytyy kolme merkittävän kokoista luolaa ja kymmeniä pienempiä onkaloita. Muutamien luolien lattiaa peittää n. 60 cm paksu simpukankuorista koostuva soramaa, muistona muinaisen Litorinameren aalloista. Linnankellariksi nimetystä luolasta on löydetty arkeologisissa kaivauksissa Pronssikautista keramiikkaa. Viereinen Kirkelinnan linnavuori on myös tutustumisen arvoinen paikka, vaikkei sieltä mittavaa luolastoa löydykään.


Saapumisohjeet
Valtatieltä 8, noin 4 km ennen Laitilan keskustaa käännytään Kusniin, tätä tietä ajetaan n. 1 km, jonka jälkeen vasemmalle kääntyy risteys Pirttikylä – Hautvuori. Tätä tietä n. 500 metriä ajamalla saavut Hautvuoren risteykseen, risteyksen kallioilla on tilaa autolle. Luolille tästä on muutaman sadan metrin kävely maastoon merkattua, helppokulkuista polkua pitkin.

8. Pahojärven piilokirkko, Pyhäranta
 
Aikana ennen kirjoitettua historiaan, tapahtui tällä syrjäisellä lohkarepiilolla ikävä välikohtaus, josta puhutaan Varhonkylän verilöylynä. Varhonkylän asukkaat saivat tiedon lähestyvistä vainoajista ja päättivät siirtyä metsäkirkkonsa suojiin. Killun muori oli kuitenkin haluton jättämään kotiaan, vainoajat löysivät yksinäisen piileskelijän kylästä, ja ennen teloitustaan hän pakotettuna paljasti kyläläisten piilon. Koko kylän väki menetti henkensä näiden kivipaasien varjoissa.
Piilokirkko on rakentunut muutamista valtavista, 6–8 metriä korkeista, toisiinsa nojaavista siirtolohkareista, joiden väliin on muodostunut holvimainen tila ja alle pienimuotoisia luolamuodostelmia.
Saapumisohjeet
Käännyt valtatieltä 8 Pyhärantaa johtavalle tielle numero 196, n.3,5 kilometrin jälkeen kääntyy tie oikealle, risteyksessä on pieni musta Hannun vaakunalla varustettu kyltti ”Piilokirkko”.
Pyhärannan kotiseutuyhdistys on merkannut reitin piilokirkolle vuonna 1964, kohteelle on helppo löytää seuraamalla vahvinta polkua. ”Parkki-alueelta” lähtee metsätien pohja metsään, puuhun on sidottu pieni puinen nuoli, johon on lyijykynällä kirjoitettu 700 askelta. Lähde rohkeasti nuolen suuntaan ja seuraa vahvinta polkua joka metsässä kulkee, niin löydät perille. Reitin varrelle on sidottu myös punaisia nauhoja suunnistusta helpottamaan.