Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



torstai 18. toukokuuta 2017

18.5.2017 Pirunröynin rotko huokuu koskemattomuutta

Kiviä peittävä sammal on astumatonta, puut saaneet rauhassa kerätä vehreää peitettä harteilleen. Kaatuneet puut maatuvat niille sijoilleen, joille taivaan henki ne on lennättänyt. Pienimmätkin risut ovat ehjinä, koko paikka huokuu autioutta. Repaleisten kalliopahtojen rajaama salattu sopukka - Pirunryöni. On helppo kuvitella 1800-luvun lopulla paikalla kokoontuneiden tietomiesten olleen paikan viimeiset vieraat.



10000 vuotta sitten paikka oli muuta kuin rauhallinen. Valtavat vesimassat repivät puhtaaksi kallioperän ruhjeita. Muinaisen myllerryksen merkit näkyvät Pirunryönin eteläpuolella Heräkankaan suppakuoppien kirjomissa maisemissa ja Paloharjun muodoissa sekä läheisen, Keuruun puolella olevan, Vuorisjärven rotkomaisissa maisemissa.

Pirunryöni on noin 200 metriä pitkä, keskimäärin 5 metriä korkeiden seinämien reunustama rotko. Rotkon pohjaa peittää paikoin vaikeakulkuinen louhikko, paikoin vetinen suo. Lohkareiden välissä virtaa pieni puro; kuin Pirun virsi tai seireenien laulu lirkuttelee soljuva liplatus kulkijan korvaan. Kallion luomat kaikukammiot tuovat veden sulosäveliin uskomattomia sävyjä. Luonnon maaginen kosketus valtaa mielen.
 
Kevät vasta herättelee luontoa, viimevuotiset kasvit roikkuvat köynnöksinä kalliohyllyjen päällä. Koskemattomuuden illuusio murtuu; erään suojaisan hyllyn päällä on puinen kirstu. Kiipeän kielekkeelle – ja kuten arvelin, se on geokätkö. Keväisen lämmön pehmittämä sammal pettää askeleen alla, saapas uppoaa kivien väliin hörpäten suuren määrän jäätävää suoliejua. Rotko päättyy ja pian vastassa on suuri hakkuuaukio. Onneksi Pirunryöni on säilynyt metsätöiden jaloissa, toivottavasti se säilyttää koskemattoman rauhansa myös tuleville sukupolville.   KARTTA

1 kommentti:

  1. Koskemattomassa luonnossa on tosiaan jotain erityistä entisaikojen taikaa. Olisipa oikeita ikimetsiä vielä enemmän jäljellä!

    Komea louhikkoinen rotko jolla varsin maaginen nimikin :)

    VastaaPoista